Talokierros: WC

Täytyyhän sitä wc esitellä. Meillä normaaliin kalustukseen kuuluu lisäksi vihreä potta ja Nalle Puh-supistusrengas, mutta otin ne kuvauksen ajaksi pois.

Meidän wc:ssä on seinissä maali ja yhdellä seinällä silkkipaperi ja maali. Ihmeen hyvin se on lapsiperheessä kestänyt, ei ole kuin yhdestä kohdasta revennyt (revitty). Helpotushuonekin on vielä viimeistelemättä, eihän se käyttöä haittaa.

Yritin peilistä löytää kuvaa missä laput ovat vielä kiinni, kun en muista minkä merkkinen tuo on, mutta ei kyllä mistään löydy! Puukehykset kuitenkin ovat.

 Pyyhkeiden ripustustapa on tätä mun sooloilua. Ehkä joskus kyllästyn ja maalaan tuon köynnöksen piiloon sekä asennan pyyhekoukut järkevästi vierekkäin.

Tässä silkkipaperiseinää.

Matto on pesukoneessa pestävä, tietenkin.

Kovin on harmaata, mustaa ja valkoista ja neutraalia eikä väripilkkuja. Edustaa samaa sarjaa meidän makuuhuoneemme kanssa, enkä kaipaa kumpaankaan mitään tehosteväriä. Ehkä lapsuudessani olen saanut riittävästi punaisista ja vihreistä seinistä sekä keltaisista betonilattioista joita rintsikassamme oli. Koskaan en voisi enää kuvitella muuttavani rintamamiestaloon =). 

Ehkä seuraavaksi esittelen päämakkarin. 

Miten saada lapset viihtymään keskeneräisessä pihassa?

Meillä siis pihan multa (kröhöm) on edelleen levitetty vain osittain, ja sittenkin kun joskus kylvämme nurmikon siemenet, on kulku mullassa kielletty.

Miten siis oma piha saadaan lapsille mieluisaksi?

Lapset kyllä viihtyvät ja keksivät tekemistä ilman ulkoleikkivälineitäkin, mutta silloin se on juuri sitä, mitä ei saisi tehdä... heitellään kiviä, juostaan jo levitetyssä mullassa, heitetään multa sepelille ja sepeliä multaan. Meillä ongelma on ratkaistu muutamilla välineillä, jotka ovat olleet erittäin suosittuja.

 Tässä on pomppukiikku Exit Spinner, perinteisen pomppimisen lisäksi tällä voi pyöriä. Lapset tykkäävät ihan mahdottomasti. Tämä on tarkoitus ankkuroida maahan mukana tulleella putkella, mutta meillä ei tähän kohtaan sitä saa koska sepelin alla on kiveä ja kalliota. Siirrämme sen oikealle paikalleen heti kun nurmikko kestää kävelyn. Tämä on muuten helppo siirtää eikä ole mikään isokokoinenkaan!

Toinen suosittu ihanuus on perus liukumäki. Tämä on Smobyn ja oli helppo koota. Hyvin liukuu, mutta miinusta sähköisyydestä, lapsilla on tukka pystyssä parin liukukerran jälkeen. No, eipä tuo menoa tunnu haittaavan ja lakkihan heillä vielä on päässä muutenkin. Helppo siirrettävä tämäkin keskeneräisessä pihassa.

Tein hankinnan, joka on tarkoitettu koko perheellemme, myös aikuisille. Ja se on tietenkin jättitrampoliini! Löytyy nykyään hirveän monesta pihasta, mutta kohtaa myös paljon vastustajia. Kasasin rungon 4-vuotias tyttö apurina, mutta maton kiinnitti isäntä. Vaikka se kiinnitettiin oheiden mukaan, tarvittiin siihen silti kuormaliinaa. Jousia trampoliinissa on 96, mikä takaa ihan hyvän jämäkkyyden aikuisellekin.

Sitten kun matto oli kiinni, kiinnitin reunasuojuksen ja aloitin laittamaan turvaverkon jalkoja. Mielestäni reunapehmuste olisi saanut tulla pidemmällekin. Kovin työ oli maton kiinnittämisen jälkeen turvaverkon jalkojen laitto, jokaiseen jalkaan tuli kaksi kiinnitintä ja jokaisessa kiinnittimessä oli kaksi siipimutteria... huh kuinka oli sormenpäät karheina työn jälkeen!

Mutta kun työ oli tehty, ai ihanuutta!! Hengästyttävää hikiliikuntaa mutta hauskaa, minä kun inhoan sellaista liikuntaa jota pitää varta vasten tehdä hampaat irvessä. Tästä syystä en hyödy salilla käynnistä yhtään.

Tukevat tikkaat takaavat helpon pääsyn pomppimaan. Nämähän nyt olisi helppo itsekin tehdä.

Trampoliini löytänee lopullisen paikkansa myös nurmikon puolelta aikanaan, siihen saakka se saa olla tuossa missä se nyt on.

Lisäksi laitamme leikkimökin, hiekkalaatikon, keinun... ja mitä sitten mieleen juolahtaakaan!

Vihersuunnittelua

Meillä ei ole edes multaa levitetty kokonaan, kun jo tein ensimmäiset hankinnat tulevaan puutarhaan - ja istutin ne. Okei, on tuota metsänpohjaa jo ollut tuossa hieman, mutta kovin luottavainen sen menestykseen en kyllä ole. Suunnittelin vaihtavani sen turveharkkohin jotka jätän sammaloitumaan, mikäli varvut ja kanervat kupsahtavat. Laitankin siitä kuvaa sitten myöhemmin, elävästä tai kuolleesta.

Aivan ensimmäinen kukka on naapurinrouvan tuoma pääsiäisnarsissi, istutin sen omalle paikalleen tuonne ulos ja toivon, että se juurtuu hyvin ja kasvaa ensi keväänäkin. On se kestänyt jo monet pakkaset ja lumisateet.

Kuistia vähän jo somistelin, en halunnut sinne mitään kukkaa jossa pörisee koko ajan joku otus. Inhottaa ajatellakin kuinka ne sitten tulevat ovesta sisään. Mielummin jotain vihreää jossa ei niin paljon ötököitä ole, ja tällä kertaa se oli muotoiltu puksipuu. Kuvan harja ja pojan kumpparit toimivat siinä hyvänä rekvisiittana ;).

Muut kasvit joita aion käyttää, ovat aika lailla yleisiä paria lukuunottamatta. Kaupunkiympäristössä näkee usein tuijaa, katajaa, alppiruusua, tuiviota, kääpiöhavukasveja ym. Meidän erikoisuus on mustilanhortensia ja vaahtera.

Yllä olevassa kuvassa aidanteiksi tulevia puita ja pensaita. Aronia, mustilanhortensia, tuoksuvatukka eli koristevadelma sekä syreeni. Saapa nähdä kuinka paljon tulee ongelmia tuon tuoksuvatukan kanssa, kun on kova leviämään.

Tulee meillekin tuijaa ja irlanninkatajat jo istutinkin. Vaahteraa tulee yksi kpl juuri tuon ihanan syysloiston vuoksi. Matalaa tuiviota tulee tontin rajalla olevaan kivikkoon, sekä tuijien yhteyteen kuten kuvassakin.

Vähän kukkasiakin pitää tietenkin laittaa. Tässä freesiaa, pionia, soihtuliljaa, alppiruusua, lumipalloheisiä ja se kuntta. Laitan kuvia sitten jos saan joskus jonkun kukkimaan.

Tykkään ihan hirveästi suunnitella ja laittaa puutarhaa, vaikka en ole todellakaan mikään viherpeukalo. Siksi puutarhassani täytyy olla osa kukista yksivuotisia, joita saa vaihdella vuosittain. Amppeliin kesällä köynnöstä, syksyllä kanervaa.

Ja nyt sataa lunta. 

Oikein ihanaa kesän alkua kaikille lukijoilleni ;)

- Meikku

Multasormet rakoilla

Kevät on edennyt niin pitkälle, että tilasimme seulottua multaa kasettikuormallisen eli tässä tapauksessa 36 kuutiota. Toivottavasti on riittävästi, ei se multakaan mitään halpaa ole.

Haaveilimme kovasti jostain näppärästä vekottimesta jolla nopsasti levittää tuollaisen kasan multaa, mutta koska lähellä ei ollut äkkiä saatavilla mitään, aloitimme homman perinteisesti käyttäen apuna kottikärryjä, lapiota ja rautaharavaa. Naapurin kanssa olemme puhuneet, että laitamme kuusia parin metrin välein rajalle. Ei varsinaisesti mitään kuusiaitaa ole tarkoitus kasvattaa, vaan hieman näkösuojaa toisten markeille.

Kovin syvälle täytemaahan ei kuorma-autokuski uskaltanut ajaa, olisi jäänyt pian kiinni. Kaksi tämmöistä kuormaa se toi ja on kyllä hyvälaatuista multaa. Kastematoja vaan vilahtelee kun multaa lapioi. Tytön mielestä multa haisi pahalta... No ehkä siellä välillä tuulahteli lehmän syömät kukkaset.

Eipä jää epäselväksi kenen pihaan on mullat tuotu kun vana menee tielle saakka. Minulle aiheutti huokauksia, mutta kai ne katoavat tuosta jossain välissä.

Meillä on autokatoskin edennyt parin viikon aikana hurjasti, sehän oli pelkkä runko pysyssä pitkän aikaa. Nyt on pellit katolla ja paneelit kohta laitettu. Tosin loppu jää kesälle, silloin pitäisi saada sähkötykset, katoksen sisäpuolen paneelaus, maalaukset, varaston sisäpuoli jne.

Levitys aloitettiin naapurin rajalta. Tässä vielä täysin tasaamatta mutta kyllä tulee olemaan hurjat korkoerot naapuriin verrattuna, meillä on talokin korkeammalla mitä naapurilla.

Tästä se alkaa nurmikon perustaminen, kyllä on kovaa liikuntaa ja varmaan on paikat kipeät vielä monena päivänä kun tätä tekee. Itse olen ollut myös tasaamassa täytemaan suurimpia möykkyjä ja kuoppia rautaharavalla. Oikea lapa jumissa ja kämmenet rakoilla =)

Kynnyspellit

Pitkään ovemme olivat ilman kynnyspeltejä, mutta nyt sekin asia on korjattu. Tuo asia on askarruttanut minua pitkään, että mistä ihmeestä ihmiset taloihinsa ne kynnyspellit oikein hankkivat. Niitä myydään valmiina monessa paikassa, mutta yksikään niistä ei tuntunut olevan sopiva meidän oviimme.

Hermo meni sitten tuohon asiaan, kun oviin ei saa vuorilautojakaan ennenkuin pellit ovat laitettu. Soitin K.T. Tähtiselle ja sieltä tultiin mittaamaan ja samana päivänä asennettiin kynnyspellit kaikkiin ulko-oviin paikoilleen. Koko lysti 90e, ei kaduta.

Sanoivat, että näitä ei yleensä valmiina edes tahdo löytyä sopivia. Uskon kyllä, sillä virpomassa tytön kanssa ollessani katselin muiden talojen kynnyspeltejä ja kyllä niitä oli kaikenlaisia.

Meillä on tuota riisinjyväpelliä joka on varmaan yleisin mitä kynnyksiin laitetaan.

Meillä on kröhöm hieman tuota kuraa ja hiekkaa joka paikassa kun lasten kanssa ulkoillaan... Haaveissa olisi kuistille hankkia jokin iso matto joka keräisi enimmät kurat ja olisi kuitenkin helppo pitää puhtaana. Ehdotuksia??

Ei oikein tunnu toimivan tuo ruohomatto, toki se on muutenkin väliaikaiseksi hankittu ja siirtynee aikanaan kodinhoitohuoneen kuistille.


Mukavaa vapun odotusta kaikille lukijoille ^^

Talokierros: Kodin sydän

Meidän talomme ei sisustaltaakaan ole vielä lähellekään valmis, yksityiskohtia puuttuu sieltä täältä, mutta kyllä kai tuon meidän keittiön ja ruokailutilan saa jo esitellä =).

Meidän talomme kaapistot ovat tulleet Runkovarastolta. Niin myös altaat, työtasot, mekanismit ja taustalevyt. Vetimet (jotka vielä osittain puuttuvat) olemme hankkineet Ikeasta. Ruokapöytä on kahdeksan hengen, ja hankittu Stemmasta.

Olemme erittäin tyytyväisiä keittiöömme, onnistuimme materiaalivalinnoissamme loistavasti. Vaikka sokkelilevytkin vielä puuttuvat, ei se haittaa normaalia elämistä ja olemista ollenkaan. Siis oikeasti meidän keittiömme ei ole noin siisti mitä kuvissa, meillä kokataan päivittäin ja vietetään keittiössä aikaa muutenkin paljon, joten todellinen näky on jotain ihan muuta, mutta nautitaan nyt kerrankin siististä keittiöstä!

 Taustalla näette bambunarusta tehdyn lampunvarjostimen. Se löysi erinomaisesti paikkansa ruokailutilasta. Varjostimesta lisää täällä.

 Lokerikko odottelee vielä jonkinlaisia laatikoita, saapa nähdä mistä tuohon löytyisi sopivia. Ehkä ne hankitaan vasta sitten kun kaikki muut työt talossa on tehty. Saarekkeen taustalevy on tehty ylijäämälaminaatista, sopii hyvin eikö totta? Vasemmassa nurkassa onkin sitten täyssyvä kaappi johon olen onnistunut jemmaamaan kahviastiastot ja kakkulautaset.

Tasovalaisin meiltä puuttuu vielä, johdot on kyllä laitettu ja ei tarvitse kuin asentaa. Ei sitä keittiössä ole kauheasti tarvittu, mutta olisihan se hyvä esim. illalla kun isoa valaistusta ei tarvita. Toki liekkarista saa hyvin pientä valaistusta jos tarvitsee. Tuo FM Mattssonin hana on ollut muuten ihan nappivalinta!

Elämää AV malformaation kanssa

Tämä sisältö on siirretty Hirsitalon emäntä- blogiin. 

Talokierros: Pikkumiehen valtakunta

Työt ovat vieneet niin mennessään, ettei ole tännekään kovin ehtinyt kirjoittelemaan. Sunnuntaisin on kuitenkin meillä siivouspäivä, joten nyt kun pojan huoneen tavarat olivat sen pienen hetken poissa jaloista, päätin kuvata hänen huoneensa.

Tämä huone on ollut - ja on edelleen jotenkin hirveän haastava sisustettava! Sen tekee osittain tuo lipasto, jossa säilytetään myös leluja. Kun saamme vaatehuoneemme lyöntiin, siirrän lipaston sinne ja laitan pojalle jotain tilalle... ehkä sitten olen enemmän tyytyväinen huoneeseen.

Huoneen uutuus on tiipii joka on itse tehty pyörölistasta ja puuvillakankaasta. Inkkariteltta odottelee vielä kivaa pillow pets-tyylistä tyynyä tai vastaavaa ollakseen pehmoinen ja kutsuva. Näitä telttoja myydään valmiinakin, mutta tykkään hirveästi väsätä itse. Kankaan saa valita millaisen haluaa, voi laittaa sisäpuolelle eri kankaan kuin ulkopuolelle jne. Tuo on ihan perus puuvillakangasta, väriltään kitti. Värikkäämpää ehkä olisin laittanut, jos pojan huoneen seinissä ei olisi tuota ihanaa aaloen sävyä.

Olen kauheasti innostunut käyttämään sisustustarroja, niillä saa niin hyvää fiilistä eikä tarvitse äheltää taulukoukkujen ja kehysten kanssa. Tuokin tosin oli liimattava seinään, sillä se ei oikein tahtonut tuossa maalipinnassa pysyä. Juuuu ne kattolistat puuttuvat edelleen.

Jatkettava sänky on ostettu paikallisesta huonekaluliikkeestä, keinutuoli ja lokerikko (yllättäen) Ikeasta.

Laitoin pojalle yövaloksi led-nauhan, johon saa kaukosäätimellä vaihtaa väriä, saa vilkkumaan ja vaikka mitä muuta. Ei tarvi vanhempana heilutella taskulamppua synttäridiscossa ;)

Kaapistoihin tulevat vetimet aikanaan.

Tämä lampunvarjostin on ollut kirkasta muovia, mutta olen tuunannut sitä vaahtomuovin palalla ja hopeamaalilla. Puhelimeni kamera ei ole maailman paras hämärässä ja järkkäriä en jaksanut kaivaa näin nopeaan kuvaukseen. Toivottavasti tuosta saa nyt jotain selvää.

Ei nyt ollut ihan sisustuslehdestä tämä huone, puuttuvat viirit ja tyylikkäät kirjahyllyt.. Meillä pojan kirjat ovat vaatekaapin alimmalla hyllyllä siistissä sekamelskassa =). Onhan tämä vielä hieman kesken kun verhotkin puuttuvat, saa varmaan laittaa heti peittävän canvas-verhon joka muuten käy hyvin pimennysverhosta!

Vanhan lampunvarjostimen tuunaus

Lasten leikkihuone tarvitsi valaisimen. Tai no, olihan siellä varsinainen retrovalaisin joka ei sopinut huoneen tyyliin lainkaan. Tuon varjostimen sain muutoinkin tuunausta varten, joten eipä muuta kuin hihat heilumaan!

Olisi kannattanut muuten ottaa tuo itse valaisinosa pois jos mahdollista ;)

Tässä olen käyttänyt pakkelia ja pienellä lastalla levittänyt ympäriinsä. Levityksen jälkeen tökkäilin pieniä helmiä sinne tänne koristeeksi ja jätin kuivumaan.

 Siis.... pakkelia?? Juu, sitä sattui olemaan kaapissa ja on oikein hyvää tököttiä muuhunkin kuin seinään.

Päällehän olisi voinut seuraavana päivänä laittaa vaikka jotain hienoa maalia tms. mutta minä jätin varjostimen valkoiseksi, siitä tuli niin hassun kermakakkumainen. Tytär siitä yritti haukata palankin =)

Tulihan siitä ihan hauskan näköinen. Reunat olisi voinut huolitella paremminkin, mutta jääköön nyt toiseen kertaan.

Talokierros: Olohuone

Noniin, jatketaanpa sitten tupamme esittelyä. Eteisestä pääsemme kätevästi olohuoneen puolelle, jossa sijaitsevat ne peruskalusteet kuten televisio, takka, sohva... Meidän olohuoneemme saa olla ilman sohvapöytää - ensinnäkin se on turha ja kerää vain tavaraa, toisekseen se vie hyvää tilaa lasten leikeiltä.

Olohuoneemmekin on ilman listoja vielä, mutta kyllä ne aikanaan löytävät paikoilleen. Ei anneta sen häiritä.

Tv-taso on Ikean kallax-sarjaa, ja päihin on laitettu irralliset ovet. Edullinen ja siisti ratkaisu. Seinähylly on myös Ikeasta. Sohva on ostettu joskus viitisen vuotta sitten Sotkasta ja pääsi vielä tähänkin taloon. Hyvä ostos siis ollut.

Pariovista päästään meidän makkariin, viereinen ovi johtaa kodinhoitohuoneeseen. Takkaseinän takana on keittiö ja ruokailutila.

Trampoliiniseinälle tulevat aikanaan kunnon rappuset. Nyt siinä sijaitsee trampan lisäksi isännän tietokonepiste joka ei nyt päässyt tänne johtosekamelskoineen ;)

Tässä vielä hieman keskeneräinen suodatinpusseista väsäämäni varjostin. Postaan ohjeet sen teosta jossain välissä.

Tämän viuhkan ostimme joskus suurmarkkinoilta. Siihen oli alkujaan maalattu punainen taivas lintuineen mutta tumma väri alkoi kyllästyttää ja tuunasin siitä hieman raikkaamman valkoisella ja hopeamaalilla.

Talossamme on näitä tolppia säätöjalkoineen, niitä sitten aika ajoin täytyy löysätä kun talo painuu. Tämä saa jalkalistat suojakseen jossain vaiheessa.

Olen hakenut taloomme lämmintä sävyä sisustukseen, minusta hirsitalon täytyy olla tunnelmallinen ja viihtyisä. Vaikka tässä onkin valot päällä, ei olohuoneen todellinen värisävy lopuksi kauheasti tästä eroa. Hirsiseinät ja paneelit ovat käsitelty kuultavan valkoisella puuvahalla, mutta aikojen saatossa ne tummuvat ja värisävy tasaantuu. Tyttömme huone on esimerkiksi ollut hyvinkin valkoinen, mutta nyt on sekin hieman saanut auringonvaloa osakseen.



Näyttääkö olohuoneemme teidän mielestänne viihtyisältä?